Ikäkriisejä ja katamaraaneja

Kaikki tuttavani tietävätkin jo, että lapsuudenkodissani siivotaan aina torstaisin. Torstaina ei kellään ollut asiaa minnekään koulun jälkeen, eikä meille passannut tulla käymään kun imuri kaivettiin kaapista ja koti siivottiin koko perheen voimin. Torstai oli aina inhokkipäiväni, olisin mielummin jäänyt vaikka kouluun lukemaan matikkaa kuin mennyt kotiin siivoamaan. Kotoa muutettuani vannoin, etten koskaan enää siivoa torstaina. Ja kas, kuinkas kävikään, nykyään tuo siivoustorstain magia on jotenkin vaan iskostunut tapoihini niin tiukkaan, ettei siitä enää eroon päästäkään. Torstaisin siis heiluu rätit ja mopit täälläkin. Edelleen.

Siivosin vihdoin pois viimeisetkin joulutavarat, ja vaihdoin ikkunalautojen koristeet vähän keväisempiin. Ylpeilin tietenkin saavutuksistani J:lle, ja kuulemma yksi joulujuttu on minulla jäänyt siivoamatta. Jääkaapissa on vielä puoli vuoallista porkkanalaatikkoa. Hyi.

Tänään sain siis luonnollisesti tulla siivottuun kotiin, kouraani iskettiin viinilasi ja siitä lähtien olen tyytyväisenä haahuillut pitkin asuntoa, miettien lisää sisustusjuttuja. J lähti töihin ja minä sain pitkästä aikaa olla kotona ihan yksin ja nauttia omasta seurastani, kasvonaamioiden ja muotilehtien kera. Välillä se tekee ihan hyvää. Minä hörppään loputkin viinilasillisestani ja lähden Seppo kainalossa nukkumaan. Toisaalta kai 22-vuotiaan kuuluisi olla tähän aikaan viikonloppua baarissa kavereidensa kanssa? Kohta iskee vielä ikäkriisi.

Ikäkriisistä tuli mieleen eräs vanha kuva, jonka nappasin salaa katamaraanin kannella aurinkoa ottaessa:

Haha.